Rannalla... ja vähän matkakuumetta

Kirjoittelin aiemmin kapuamisesta Mjellefjellen huipulle. Tuon vuoren juurellakin on aika kiva polku, joka sopii hyvin vähän leppoisampaan talsimiseen. Viime viikonloppu alkoi oikein kivasti juuri tuolta rantapolulta. No, jos totta puhutaan, iso osa reitistä jäi näkemättä kun esikoinen vajosi nilkkoja myöten mutaan... mutta reissu oli silti tosi kiva! Eikä mutaepisodin jälkeen tarvinnut suinkaan heti lähteä kotiin, vaan päädyimme rantaan etsimään aarteita.

Tulevana perjantaina lähdemme ajelemaan pienelle kesälomalle kohti Suomea. Matkanteko autolla kahden tenavan kanssa toki jännittää, mutta tuleva matka tuntuuajatuksena tosi mukavalta! Ihana nähdä perhettä ja kavereita! :)

Huomenna luvassa pientä pyykkirumbaa, että on mukavampi palata reissulta ja sitä ennen toki helpompi pakata jos on sitä puhdasta vaatetta... ;)

Pienemmän tyttelin kohdalla tilanne on välillä se, että neidin lempiherkku mustikka ja vaatekaapin kapasiteetti eivät oikein kohtaa. Kesän viimeisistä aleista on onneksi (?!) tullut napsuteltua jokunen (...) vaatekappale, osa Suomeen äidin nurkkiin odottamaan ja osa ihan suoraan tänne kotiin. Noita vaatteita on sitten kiva pyöritellä :) 

Kohta Suomeen! Jee!

Ihastus mjellefjellellä

Viime viikonloppuna saimme vieraita Suomesta. Oli superhauskaa nähdä vanhaa kaveria pitkästä aikaa ja tutustua toiseen, ihan uuteen tyyppiin :) Ja mikä mahtavinta, pääsin vierailijoidemme kanssa nauttimaan upeasta säästä pienelle toppturille, eli kapuamaan melko lähellä olevalle mjellefjellelle. 

määränpää näkyvissä!

Toisella puolella tietä kohoaa Steigtinden

 Ja tiedättekö, olin niin innoissani!

Ennen reissua jännitti miten hyvin sitä jaksaa, kun ei ole juuri tullut harrastettua vuorille nousuja. Jaksoin kuitenkin hyvin ja maisemat olivat jälleen kerran ihan uskomattomat. Huipulla istuessa sitä tuli mietittyä näin Etelä-Pohjanmaalla kasvaneena, että on muuten oikeastaan aika hassua, että noiden vuorien päälle voi vaan yhtäkkiä mennä! :D

Näkymää huipulta

Mjellefjelletillä on useita huippuja ja tuo huippu, jolle me kiipesimme, on nimeltään Litltinden ja sen korkeus on 717 metriä merenpinnasta. Kyseessä ei ole varsinaisesti mikään extreme-suoritus, sillä esimerkiksi samaan aikaan meidän kanssa huipulla oli useita muitakin ihmisiä. En silti yhtään ihmettele, sillä hyvän liikunnan ja ulkoilun lisäksi ne maisemat ja se mieletön tunne ovat erittäin hyviä syitä raahata itsensä huipulle. 


Uudet kengätkin tuli mukavasti ajettua sisään... ei ehkä ilman kipua mutta kuitenkin! Päivä sattui ilmeisesti olemaan myös ainakin suunnilleen lämpimin koko kesänä tähän mennessä ja sain huomata, ettei naamaan laitettu aurinkorasva auta niskassa! ;)



Ensi lauantaina vietämme ensimmäistä hääpäivää ja viime viikonlopusta intoutuneena suunnittelin ravintolassa syömisen lisäksi ohjelmistoon muutaman tunnin vaellusreissua :) Tällaisia retkiä alkaa nimittäin haluta lisää! Ja kyllä, olen nyt vaan sellainen tyyppi joka innostuu asioista mutta eikö juuri tällainen ole parhaimmasta päästä niitä innostuksen kohteita? Olen ihastunut! Joten ensi viikonloppua odotellessa! :)

Samsung galaxy s4:n panoraamaominaisuudet yllättivät ihan positiivisesti