Ihan kesän värisiä juttuja

Töiden kotiin tuominen voi joskus ilahduttaa koko perhettä... Sisustuselementtinä pomppunappi

Some-uutisvirran perusteella Suomessa taitaa olla hiukan lämpimämpää kuin täällä mutta jostain syystä se ei ole herättänyt ainakaan minussa harmitusta vaan pikemminkin toivoa siitä, että täälläkin lämpenisi kohta! Yhtenä päivänä ulkona tarkeni ihan mukavasti jo ilman takkia mutta ihan joka päivä takkia ei voi jättää kotiin. 

Nyt tuntuu, että arki alkaa oikeasti sujua. Enää ei niin kovasti tarvitse pinnistellä, että saa tehtyä asioita ja se tuntuu erittäin mukavalta. Parina sateisena päivänä tällä viikolla ollaan ahkerasti askarreltu... Ja sohvapöytä näyttää juuri siltä! Minulla oli pientä paketointi- ja korttihommaa, Neiti N:llä sen sijaan useita eri projekteja, kuten nyt vaikkapa muumitaulu ja paperinuken vaatteiden väritys. 

Aina äidin keksimät puuhat eivät kyllä lämmitä mutta onneksi loppukesästä viimeistään on luvassa lauman verran oman ikäistä seuraa. Eilen nimittäin saimme postissa ilmoituksen myönnetystä päivähoitopaikasta. Ihan mahtava juttu, ei tarvitse enää ottaa stressiä siitäkään asiasta! Jännitin aika paljon etukäteen hoitopaikan saamista, sillä varsinainen hakuaika oli jo ohi. Silti paikka irtosi siitä päiväkodista, joka meillä oli toisena toivelistassa.

Parvekekin näyttää koko ajan paremmalta... tai no, vielä oikeasti aika surkealta mutta paranemaan päin. Uusimmat tulokkaat ovat pienet puuntaimet (Sorbus mougeotii). Toivon mukaan pysyvät hengissä!

Hei kaverit ja muut...kylään meille?

Kyllä se kesä tännekin tulee vielä! Ja parvekkeelle paistelee jo mukavasti yöaurinko. Periaatteessa yötön yö alkaakin jo nyt tulevana lauantaina. Huhhuh!

Ja kun suunnittelette reissujanne meitä katsomaan niin katsokaa vaikka tännekin: visitbodo.com 

Reissujen suunnittelu on aina niin kivaa :)

Kaunis ilma tänään!

Vanhemman neitokaisen mielestä tänään oli erityisen kiva keli. Kiva sen takia, että ulkoa löytyi mukavasti kuralätäköitä! Ja löytyi toki muutakin ilahduttavaa, nimittäin kukkia. Oli kyseessä ihan mikä tahansa kukkiva kasvi, ne kaikki herättävät suurta ihastusta tuossa esikoisessa... Leskenlehti, voikukka, esikko, ruusut, aivan kaikki. Ja joka ulkoilureissulta tuodaan näitä tuliaisia kotiin asti. Ajoitimme ulkoilun tietenkin niin, että ne auringonpaisteet (mitä tänään kyllä oli välillä tarjolla) jäivät välistä. Mulla oli sormet aivan jäässä kylmähkön ja kostean ilman jäljiltä mutta tytsit eivät olleet moksiskaan - ja hyvä niin!

Itse käväisin tänään plantasjenissa. Kyseessä oli ehkä vähän sellainen lämmittelykierros kun mukaan tarttui lähinnä multaa ja alennusorvokkeja. Odotankin nyt, että lähitulevaisuudessa olisi mahdollisuus tsekkailla vähän muitakin paikkoja. Jännä nähdä, kuinka samanlainen kasvivalikoima on. Toistaiseksi olen löytänyt vain pienehköjä eroavaisuuksia. 

Jos pitäisi näppituntumalla heittää paikallisen pihan top 3 kasveissa, olisi listalla varmaankin kiiltotuhkapensas, koivu ja syreeni. Tosi monesta pihasta löytyy myös kultasade. Minusta tosi hauskaa, vaikka monesta paikallisesta se taitaa olla vähän tylsä :)

Illalla vuorossa oli marenkikakkua kaikista jämistä ja euroviisufinaalia. Oli muuten tarkoitus kehittää jotain vähän muutakin herkkua mutta eipä tullut mieleen että Norjassa helluntain aatto on syy laittaa ruokakaupat neljältä kiinni... Joka päivä oppii jotain uutta, varsinkin ulkomailla?

Postia Suomesta ja kylmää kahvia

Kun tutut ihmiset ovat totuttua kauempana, vanha kunnon etanaposti nousee uuteen arvoon. Nyt tuntuu, että postit kulkevat aika mukavasti mutta parina ensimmäisenä viikkona ainakin pari lähetystä jäi kyllä saapumatta. Tällä kertaa paketin sai esikoisneiti, joka olikin todella riemuissaan saamastaan postista! Tuon jälkeen siivet ovatkin olleet selässä koko ajan, paitsi ulkona ja nukkuessa :)

Itse emme ole olleet kovinkaan reippaita postittelijoita vielä mutta ehkä sitä vielä saa sellaisen virtapiikin, joka saa kirjekuoret täyttymään! 

Tänään meillä oli aika tavallinen aamu. Se tavallinen aamu tarkoittaa kohtuullisesti sähellystä ja sitä, että jos haluan itse juoda aamukahvin lämpimänä, sen on tapahduttava joko ennen kuin muut heräävät (ei kiitos, mielummin hyödynnän mahdollisimman pitkät unet) tai sitten kun pikkuneiti on aamupäikkäreillä. Jostain syystä tykkään silti hakata päätä seinään ja keittää ne kahvit silloin, kun itse keittäminen sujuu rauhallisesti mutta kahvin ollessa valmista, alkaakin olla jo pikkuisen uniaika. No, ehkä joskus?

Tänään kylmän kahvini kanssa värittelin hetken aikaa. Ihan mielenkiintoinen tapa rauhoittua hetkeksi, ilman että ympärillä täytyisi olla täysin hiljaista. Kun törmäsin tähän aikuisten värityskirjabuumiin ensimmäistä kertaa, tiesin että sellainen kirja on saatava itsellekin. Toin sitten muutaman Suomesta tuliaisina...

P.s Huomenna voikin sitten peukuttaa Norjaa euroviisujen semifinaalissa! -->A monster like me

Takaisin arkeen

Reilu kuukausi sitten kaikki tuntui kääntyvän päälaelleen. Kuolemantapaus lähipiirissä vei minutkin tyttöjen kanssa Suomeen pariksi viikoksi. 

Reippaat matkustajat välillä Oslo-Bodø

Takaisin palattiin viime perjantaina ja varsin väsyneinä. Silti reissu oli varmasti tarpeen. Ainakin oma surutyö pääsi vasta alkamaan kun pääsi paikan päälle muiden luo. Ja ehkäpä meistä oli paikan päällä jotain apuakin.






Täällä kotona tuntuu, että kotiutuminen on henkisellä tasolla ottanut vähän takapakkia. Kielen opiskelu ja asioiden järjestely vaatisi energiaa, jota nyt ei tunnu olevan vieläkään, paitsi pakollisiin juttuihin. Ilahduttaa kuitenkin, kun saatiin tänne lisää Suomi-jengiä :) Kämppä on vähän kaaos ja Suomen tuliaisina tuotu vatsatauti on vetänyt lakoon puolet porukasta. N sairastikin jo Suomessa, itse olen toistaiseksi säästynyt. Mutta sitten kuitenkin, ihan oikeasti vain vähän on todella tarpeen ja siinä mulla olisi ainakin muistettavaa... Sitä kun on tapana pitää niin monta rautaa tulessa koko ajan.

Ja yksi tuleva projekti onkin syksyllä alkava opintokokonaisuus: Norjan kieli ja kulttuuri 60 op Nordlandin yliopistossa. Siitä olen kyllä todella innoissani! :) Toivon mukaan pikku M:n hoitokuviotkin järjestyisivät jouhevasti... Isommalle haettiin hoitopaikkaa puolella ajalla mutta pientä ei vielä hoitoon laiteta. Onneksi lähiopetusta ei tule olemaan montakaan tuntia viikossa :)